Aamulla yks hevosen omistaja lähti sitten mulle kuskis, että saadaan hevonen haettua. Ajoissa liikkeelle ja muutama pysähdys sitten tehtiin menomatkalla. Takaspäin tultaessa kun ei hevosta viitti kopissa turhaan seisottaa.

 Paikan päällä ei ihmisiä tietenkään ollut, mutta tuttu kuikelo kurkisteli karsinasta, joten naru kii hepsuun ja hepsu koppiin. Nöyränä poikana se kipitti kiltisti koppiin ja ensimmäisenä koitti vähäisiä heinän korsia hamuta, jota oli jäännyt sen eteen.

 Kotona pysähdyttiin sitten heti eläinlääkärin luona ja se otti veret ja päivitteli ruunaparan kuntoa (mutta on kuulema laihempiakin nähnyt). Käytiin heittämässä hepo talliin ja veret Ypäjälle. Niistä ei muuten radigaalia sitten löytynyt, kuin fibrinogeenit oli ylhäällä ja valkuainen alhaalla. Muut arvot oli ok.

Kaupasta sit haettiin maissipohjasta lihotusrehua ja ph-combia mahaan.

Koko ajan kyllä ruuna (kutsutaan sitä nyt Väiskiksi) syö ja seuraa silmät kirkkaina ympäristöä.

 Kyllä näihin raameihin tarvii paljon saada lihaa päälle!!